Takaisin blogiin

Tutken uutiskirje #4: Puolueet heräävät tekoälyn riskeihin

30.10.2026 · 5 min lukuaika

Ilmoitamme tapahtumista ja julkaisuista sähköpostilistalla.

Kiitos! Olet nyt listallamme.

Tervetuloa Turvallisen tekoälyn keskus Tutken uutiskirjeeseen! Uutiskirje palaa tauon jälkeen uudistettuna. Kokoamme siihen tekoälyturvallisuuden kuukauden tärkeimmät kehityskulut Suomessa ja maailmalla sekä alan työ- ja koulutusmahdollisuuksia.

Tutken tutkalla

  • Puolueet ottavat kantaa tekoälyriskeihin. Vihreät esitti 14 keinoa tekoälyn riskien hallintaan ja kokoomus tavoittelee tekoälyvastuulakia seuraavaan hallitusohjelmaan.
  • Stubbin ja Støren vetoomuksen kehittyneimpien tekoälymallien hallinnasta ovat allekirjoittaneet yli 30 maan johtajat, ja vetoomusta seuraa asiantuntijatason prosessi.
  • Pohjoismaiden neuvosto kehottaa Pohjoismaiden hallituksia arvioimaan supertekoälyn kehittämiseen sisältyviä riskejä ja toimimaan kansainvälisen sääntelyn puolesta supertekoälyn ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi.
  • Iso-Britannia perustaa AI Biosecurity Labin 100 miljoonan punnan valtionrahoituksella biologisten riskien torjumiseksi.
  • Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi raportin yleisestä tekoälystä (AGI) ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan.

Suomessa tapahtuu

Puolueet ottavat kantaa hallinnasta karkaavaan tekoälyyn: MTV Uutiset kysyi 24.9. suurimmilta eduskuntapuolueilta, kuinka suurta huolta ne kantavat tekoälykehityksen riistäytymisestä käsistä ja pitäisikö sääntelyä kiristää. Kaikki puolueet sanovat, että riskit on otettava vakavasti. Vihreiden mukaan kontrollin menettämisen todennäköisyys voi olla pieni, mutta sen muodostama uhka on eksistentiaalinen. MTV:n mukaan kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto linjaavat, että tekoälyn sääntelyä tulisi kiristää. Kokoomuksen mukaan kehitysennusteiden epävarmuuden vuoksi toimet on valittava niin, että ne ovat hyödyllisiä hitaassa ja välttämättömiä nopeassa kehityksessä. SDP:n mukaan tekoälykehityksen pysäyttämisen ja kieltämisen sijaan tarvitaan riskienhallintaa, vahinkojen ehkäisyä ja vaikutusten lieventämistä. Keskusta puolestaan korostaa, ettei sääntelyn tule estää mahdollisuuksia talouskasvuun tai julkisiin palveluihin.

Vihreät esittää 14 keinoa tekoälyn riskien hallintaan: Vihreät esitti joukon toimia, joilla tekoälyyn liittyviä riskejä voidaan vähentää ja tekoäly saadaan hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Ehdotuksiin kuuluvat muun muassa oikeus käyttää palveluja ilman tekoälyä, tekoälyn kehitystä seuraava tekoälytilannekeskus, tekoäly- ja teknologiaministeri, perustulo ja digitaalisen itsenäisyyden vahvistaminen. Puolueen mukaan Suomen tulee myös edistää kansainvälisiä sopimuksia, joilla valvotaan ja säännellään kyvykkäimpien tekoälyjärjestelmien kehitystä, jotta tekoälyn kehitys pysyy ihmisten hallinnassa.

Kokoomus tavoittelee tekoälyvastuulakia seuraavaan hallitusohjelmaan: Kokoomuksen kansanedustajat Jarno Limnell ja Martin Paasi kertoivat 17.10., että puolue tavoittelee seuraavaan hallitusohjelmaan tekoälyvastuulakia. Heidän mukaansa laki selkeyttäisi tekoälyjärjestelmien kehittäjien, käyttöönottajien ja viranomaisten vastuunjakoa. Tavoite sisältyy kokoomuksen kesäkuussa hyväksymään tavoiteohjelmaan.

Suomi ja Singapore sitoutuvat edistämään tekoälyturvallisuutta: Ulkoministerit Elina Valtonen ja Vivian Balakrishnan antoivat 13.10. yhteislausuman ulkopolitiikasta ja yhteistyöstä tekoälyn aikakaudella. Maat sitoutuvat edistämään tekoälyturvallisuutta kansainvälisellä yhteistyöllä, läpinäkyvyydellä ja yhteisillä standardeilla.

Tulevaisuusvaliokunta selvitti yleisen tekoälyn vaikutuksia: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi raportin (TuVJ 4/2026 vp) yleisestä tekoälystä (AGI). Raportti tarkastelee muun muassa sitä, miten yleinen tekoäly vaikuttaisi ihmisten osaamiseen, työmarkkinoihin ja teknologiapolitiikkaan.

Kansainvälisellä kentällä

Kymmenet maat vaativat kaikkein kehittyneimpien tekoälymallien hallintaa: Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre käynnistivät vetoomuksen, jossa vaaditaan, että kehittyneimmät tekoälyjärjestelmät pysyvät ihmisen hallinnassa. Vetoomus kehottaa yrityksiä riippumattomaan arviointiin, hallituksia yhteisiin standardeihin sekä YK:n jäsenmaita selvittämään kansainvälisen toimielimen perustamista tekoälyn hallitsemiseksi. Vetoomuksen ovat tähän mennessä allekirjoittaneet yli 30 maan johtajat. Stubb ja Støre isännöivät 28.10. vetoomuksen jatkokokouksen, jonka pohjalta käynnistyy asiantuntijatason prosessi. Kokouksessa Singaporen pääministeri Lawrence Wong ehdotti kansainvälistä tekoälypoikkeamien raportointipilottia.

Pohjoismaiden neuvosto varoittaa supertekoälyn uhasta: Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi 28.10. yhteiskuntaturvallisuustrategian, jossa se kehottaa Pohjoismaiden hallituksia arvioimaan supertekoälyn kehittämiseen sisältyviä riskejä ja toimimaan kansainvälisen sääntelyn puolesta, jonka avulla ehkäistään tai rajoitetaan tehokkaasti supertekoälyn kehittämistä. Lisäksi strategiassa kehotetaan syventämään pohjoismaista ja pohjoismais-baltialaista yhteistyötä tutkimuksen, innovoinnin ja digitaalisen teknologian turvallisen kehittämisen alalla, tekoäly mukaan lukien.

Dublinin julistus turvallisesta ja suvereenista tekoälystä: 25 EU-maata, Suomi mukaan lukien, hyväksyi 14.10. Irlannin kansainvälisessä tekoälyhuippukokouksessa julistuksen, jossa maat lupaavat muun muassa edistää eurooppalaista tekoälyturvallisuutta ja resilienssiä, vahvistaa Euroopan tekoälylaskentakapasiteettia ja syventää kansainvälistä yhteistyötä tekoälyturvallisuuden edistämiseksi.

Iso-Britannia perustaa tekoälyn bioturvallisuuslaboratorion: Ison-Britannian hallitus ilmoitti 24.10. perustavansa AI Biosecurity Labin. Laboratorio kokoaa yhteen tekoälyn ja biotieteiden osaajia, jotta Iso-Britannia pystyisi paremmin ehkäisemään, havaitsemaan ja torjumaan biologisia riskejä. Valtio rahoittaa laboratoriota 100 miljoonalla punnalla, ja OpenAI ja Anthropic sitoutuvat enintään 200 miljoonan punnan panokseen laskentatehon ja mallien käytön muodossa. Laboratorio toimii itsenäisenä voittoa tavoittelemattomana organisaationa, ja AI Security Instituten tapaan sen on tarkoitus houkutella alan huippuosaajia.

Tekoäly tuottaa uutta matematiikkaa: OpenAI julkaisi 6.10. GitHubissa satoja matemaattisia artikkeleita, jotka sen julkaisematon tekoälymalli on kirjoittanut. Syyskuussa OpenAI kertoi ratkaisseensa Navier-Stokesin Millennium-ongelman, joka on yksi matematiikan kuuluisimmista avoimista ongelmista. Tulosten tarkistus on kuitenkin kesken, eikä niitä ole vielä vertaisarvioitu.

Näkökulmia

Tekoälyn maailmanlaajuinen hallinta on mahdollista: SDP:n kansanedustaja ja entinen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä, että tekoälyn kansainvälisen hallinnan avaukset ovat tähän mennessä jääneet hampaattomiksi. Harakan mukaan lupaava väylä tekoälyn globaaliin hallintaan on kuitenkin olemassa: YK:n alainen televiestintäjärjestö ITU kuuluu yhteen harvoista kansainvälisistä instituutioista, joista Yhdysvallat ei ole eronnut. Myös Kiina liittolaisineen on järjestössä aktiivisesti mukana. Hänen mukaansa ITU:n avulla voitaisiin saavuttaa yleiset määrittelyt ja vahvistaa valvontaa, jos mailla on siihen aitoa tahtoa.

Hallinnan menettäminen on todellinen riski: Sitran kansainvälisen toiminnan johtaja Kristo Lehtonen pohtii blogikirjoituksessaan, voiko tekoäly tappaa meidät kaikki. Hänen mukaansa keskittyminen ihmiskunnan sukupuuttoon voi johtaa keskustelua harhaan. Olennaista on, säilyykö ihmisen kyky ymmärtää ja hallita yhä kehittyneempiä järjestelmiä. Mahdollinen itseään kehittävä tekoäly tekee valvonnasta entistä vaikeampaa. Lehtosen mukaan Euroopan riskilähtöinen sääntely on kestävä lähestymistapa, ja EU:n tekoälysäädös on pantava toimeen tehokkaasti. Lisäksi EU:n on edistettävä kansainvälistä koordinaatiota ja sääntelyä.

Superäly voi johtaa ihmiskunnan sukupuuttoon: Tekoälyturvallisuusorganisaatio ERAn tutkimuspäällikkö Meeri Kuoppala vieraili 5.10. Isak Raution Futucastissa. Kuoppalan mukaan olemme matkalla kehittämään superälykästä tekoälyä, joka todennäköisesti tappaa meidät kaikki, ja tarvitaan kansainvälinen sopimus superälyn kieltämiseksi.

Avoimet haut

GovAI UK Summer Fellowship 2027: Tekoälyhallinnan johtava tutkimusorganisaatio GovAI hakee kesäfelloweita Lontooseen 7.6.–27.8.2027. Research Trackilla tehdään oma tutkimusprojekti, ja Applied Track on tarkoitettu esimerkiksi viestinnällisiin ja operatiivisiin tehtäviin. Paikat ovat kilpailtuja, ja haku päättyy 22. marraskuuta.

AFFINE Alignment Seminar: AFFINE hakee osallistujia tammikuussa Etelä-Portugalissa järjestettävään seminaariin, jonka aiheena on superälykkään tekoälyn alignment-ongelma. Osallistujilta edellytetään vahvaa matemaattista pohjaa ja filosofista täsmällisyyttä. Matkat, majoitus ja ruokailut korvataan, ja osallistujille maksetaan 1 000 dollarin apuraha. Haku päättyy 22. marraskuuta.

Future of Life Institute - AI Industry Associate/Lead: FLI hakee etätyöhön Euroopassa henkilöä kehittämään ja viemään päättäjille strategiaa, jossa tekoälykehitys nojaa hallittaviin ja todennettaviin työkaluihin autonomisten järjestelmien sijaan. Tehtävään haetaan eri senioriteettitasoilta, ja palkka on 82 000–150 000 euroa vuodessa. Haku päättyy 15. marraskuuta.

Ilmoitamme tapahtumista ja julkaisuista sähköpostilistalla.

Kiitos! Olet nyt listallamme.